Jalostus

”Jalostuksen tavoitteena on parantaa hevosten perinnöllistä tasoa. Tähän päästään valitsemalla seuraavan sukupolven vanhemmiksi perimältään parhaimmat yksilöt./Jalostustavoitteiden asettamisessa lähtökohtana tulee olla hevosten terveys. / Alkuperäisrotuja sitovat rodun alkuperämaassa asetetut jalostustavoitteet ja niitä on noudatettava myös muissa maissa.” – Suomen Hippos.

Rion biodiversiteettiä (biologista monimuotoisuutta) koskevan sopimuksen sekä EU:n komission päätöksen perusteella Norja on norjanvuonohevosrodun alkuperämaa. Se vastaa rodusta ja rodun ominaispiirteiden säilymisestä. Suomen Vuonohevosyhdistys ry kunnioittaa ja noudattaa rodun alkuperämaan periaatteita ja sääntöjä rodun jalostuksessa Suomessa.

Suositus tamman omistajille:
Orivalintoja ja astutuksia

Oriin valitseminen tammalle kannattaa tehdä ajoissa ja harkiten. Ori tulisi olla jalostustavoitteiden mukainen, rakenteeltaan ja luonteeltaan hyvä sekä terve. Huolellinen jalostus parantaa aina hevosten perinnöllistä laatua. Näyttelytulokset, suku ja jälkeläiset on hyvä huomioida valintaa tehdessä. Virallisesti jalostukseen valittu ori astuu ainoastaan rekisteröityjä, puhdasrotuisia norjanvuonohevostammoja.

Ori valitaan tamman hyviä puolia tukien ja heikkoja vahvistaen, jolloin syntyvältä varsalta toivotaan hyvää rakennetta, luonnetta ja perimää. Sukutaulussa suvut eivät saa olla liian läheisiä sukusiitoksen välttämiseksi. Sama ori voi esiintyä sukutaulussa 3. ja 4. polvessa, mutta on suotavaa että, mahdolliset samat nimet esiintyisivät mieluimmin sukutaulujen keskiosassa kuin reunalla. Varsa perii ensimmäiseltä sukupolvelta (emä ja isä) 50% toiselta 25%, kolmannelta 12.55 % ja neljänneltä 3.125%.

Täällä voit tarkastella orin sukusopivuutta tamman sukuun http://www.sukuposti.net/hevonen/dreampedigree

Kun ori on valittu, otetaan hyvissä ajoin oriinpitäjään yhteyttä, sovitaan käytännön asiat, mm. onko tamma oriin luona koko kesän vaiko kiiman ajan, kustannukset, astutus– ja varsamaksut. Tamman tiedot annetaan oriinpitäjälle ja oriinpitäjä antaa astutuksen lopussa tammanomistajalle astutustodistuksen. Astutustodistuksen varsomisosa on täytettävä heti, kun varsa on syntynyt ja lähetettävä lähimpään hevosjalostusliittoon. Syntymätodistus lunastetaan oriinpitäjältä, kun varsamaksu on maksettu.

Astutuksen ajankohta – tamman terveys

Toukokuun loppu – kesäkuun alku olisi hyvä aloitusaika astutuksiin. Tamman olisi hyvä olla kiimassa oriin luo tullessaan. Astutettava tamma ei saa olla liian laiha eikä liian lihava. Tamman tulee olla kaikin puolin terve. Varsan olisi hyvä syntyä alkukesästä laidunkaudelle. Näin se saa parhaan alun elämälle.

Eläinlääkärin olisi hyvä tutkia tamma ennen oriin luo menoa, varmistaen kiiman ja kohdun tilanteen, sekä kehittyvien follikkeleiden ym. olevan kunnossa. Muutama kiima keväällä voi mennä ohitse ennen astutusta. Jos epäilee hevosen hampaissa olevan vikaa, reikiä, ientulehdusta ym. silloin eläinlääkärin on hyvä tarkistaa hevosen suu. On todettu, että suun infektiot voivat aiheuttaa tammalle jopa istukan tulehduksen, jonka riskinä on varsan menetys ennen synnytystä.

Astutustavat

Yleisin vuonohevosella käytetty astutustapa on luonnonmukainen astutus, eli tamma on oriin ja muiden tammojen kanssa laitumella, jossa ori hoitelee tammat itsekseen, oriinpitäjän tarkan valvonnan alla. Laitumella luonnonmukaisesti astuttaessa, ori aistii kiiman vaiheet, hoitaen astumiset oikeaan aikaan. Tiineysprosentti vapaana astuvalla oriilla on korkea.

Toinen tapa on hyppyyttää oria. Se tapahtuu kahden vuorokauden välein kiiman ajan, niin kauan kuin tamma sietää oria.

Hieman keinosiemennyksestä

Suomessa ei vuonohevosia vielä keinosiemennetä eikä siementä toimiteta siirtona tammoille, koska siemennettäviä tammoja on liian vähän. Keinosiemennysasemalla oriin pukille hyppyytyksestä (sperman keräys) ym. kuluista koituisi liian korkeat kustannukset sekä oriin- että tammanomistajalle.

Norjassa Norsk Fjordhestsenterin keinosiemennysasemalla on joka vuosi hyppyori. Suomen Vuonohevosyhdistys voi anoa Hippokselta lupaa sperman tuontiin Suomeen, jolloin tammojen siemennys tapahtuu keinosiementämällä. Yhdistyksen tuontisperma-asioiden yhteyshenkilönä toimii Gunilla Awellan (gunilla.taraldset@gmail.com).

Kiimakontrollin tehnyt eläinlääkäri voi siementää tamman kotona tuorespermalla. Pakastespermaa käytettäessä tarvitaan luvat siemennykseen ja siementäminen tapahtuu vain luvan omaavalla oriasemalla.

Tamman follikkelin ovulaatiovaiheessa tilataan oriin sperma. Tamma pitää siementää mahdollisimman pian saman vuorokauden sisällä. Tiineyhtymistulos paranee mitä lähempänä ovulaatiota siemennys tehdään. Tammalle voidaan antaa siemennyksen yhteydessä kiiman katkaisupiikki ovulaation nopeuttamiseksi.

Vuorokauden kuluttua siemennyksestä eläinlääkäri tutkii onko tamma ovuloinut. Yleensä riittää yksi – kaksi siemennyskertaa yhteen kiimaan.

Astutuksen jälkeen

Ensimmäisen tiineystarkastus- ja ultraäänitutkimus olisi hyvä tehdä 14 -17 vuorokauden jälkeen viimeisestä astumisesta. Näin suljetaan samalla pois mahdollinen kaksoistiineys, joka on aina riski tammalle ja varsoille. Mahdollisen kaksoistiineyden ollessa kyseessä eläinlääkäri voi puristaa toisen alkion pois, jolloin toinen alkio kehittyy normaaliksi varsaksi.

Toinen tiineystarkastus olisi suotavaa tehdä 30-35 vuorokauden jälkeen viimeisestä astumisesta, sillä tamman varhaisluominen tapahtuu noin 4:een tiineysviikkoon mennessä. Tällöin aikaisin keväällä astutetun tamman ehtisi astuttaa vielä uudestaan. Tamman omistaja voi sopia oriinpitäjän kanssa tiineystarkastuksista tai omistaja voi teettää tiineystarkastukset itse, jos tamma on jo kotona. Tiineyden tutkiminen on tärkeää, sillä näin voi varmistaa oikeanlaisen tiineyden ja valita parhaan ruokintamuodon kantavalle tammalle.

Pidä tamma hyväkuntoisena, hyvällä ruokinnalla ja sopivalla liikunnalla tiineyden ajan.

ONNEA matkaan!

Teksti: Helena Raunio